Tokion hurmaa ja hulinaa.

Japanin keskustaa ympäri kiertävä Yamanote-line tuli tänään niinkin tutuksi, että aivan pakko ladata siitäkin kuva tähän.


Tänään meillä sitten olikin vähän enemmän tekemistä! Liikkeelle lähdettiin kahdeksan aikoihin ja kunhan lähikaupasta oli maitokahvit ja onigirit napattu mukaan, päästiin viimein kokeilemaan tosissaan RailPassien mahtia ja suuntaamaan ensimmäiseen kohteeseen, Ikebukuroon. Minä en tuosta paikasta paljoakaan tiennyt, mutta Nuuskamuikkunen halusi kovasti päästä siellä käväisemään, joten mikäs siinä sitten. Kyseessä oli kuitenkin lauantai, joten liikkeet aukeaisivat vasta myöhemmin. Ikebukurossa saatiin tyytyä maisemiin ja katukuviin. Ihmisäkin oli hyvin vähän liikkeellä.

Ei siellä kyllä paljoa mitään suurta ja ihmeellistä ollut, muuta ainakaan kuin nuo kivat limuautomaatit! Ikebukurossa olisi ollut Nekobukuro, joka on siis rakennus täynnä leikitettäviä ja paijattavia kissoja, mutta meillä oli retkikunnassa niille allerginen jäsen, joten se jäi nyt välistä. Ikebukurossa oli kuitenkin kiva monumentti, Ikefukuro (pöllö).

Ikebukuron jälkeen jäi niin paljon aikaa, että spontaanisti lisäsimme päivänjärjestykseen vierailun Asakusaan, ja siellä sitten yhteen Tokion kuuluisimmista temppeleistä. Sensoji olikin keskellä kaikkea siellä, sekä koska kun nyt oltiin turistirysässä lauantaina, niin oli siellä sitä ihmiskansoitustakin aikalailla! Onneksi onnistuimme nappaamaan muutamia kuvia ennen kuin lähdimme hortoilemaan aseman suunnalle ja eksyinne Asakusan eri turistipuotien runsauteen. Hyhhyh, onneksi päästiin sieltä ehjänä jatkamaan matkaa!

Siellä alkoi myös viimein aurinkokin paistamaan ja viilennykseksi piti hankkia kupilliset karikoori-nimisitä persikka-slushia.

Asakusan jälkeen suunnattiin sitten Akihabaraan. Koska siellä on aivan pakko käydä Tokiossa vieraillessa.


Ensiksi taisimme oikeastaan eksyä sinne (mikä on jo kolmas kerta Muikkuselle), mutta pienen harhailun jälkeen löysimme etsimämme. Game Centereitä löytyi aivan joka kulmasta, niin kuin eri sarjojen mainoksia ja figuureja myyviä liikkeitä, sekä kaduilla kuljeskeli suloisiin palvelustyttö- pukuihin pukeutuneet meidot. Meitä taisi kiinnostaa eri kirjakauppojen ja turhakekojujen sisällöt kaikkein eniten, mutta kun koitti aika jättää Akihabaran ihmeet taakse, pistäydyimme vielä pikaisesti meidojen seuraksi kahvilaan. Oli suorastaan hupaisaa seurata tyttöjen juttuja ja "taikoa" heidän kanssaan ruoasta oikein suloisen herkullista. Noh noh, eikun vain kohti seuraavaa pysäkkiä! 





Seuraava kohde taisikin olla Shibuya. Tässä kohtaa matkaa Muikkunen alkoi jo kyllästymään ruuhkautuneisiin juniin.


Niin! Shibuya. Sieltä asemalta löytyy maailmankuulu Hachiko-patsas, joka siis pystytettin akitalle, joka odotti kuolleen isäntänsä palaavan töistä aina omaan kuolemaansa saakka. Sniff. Ikefukuron tavoin sekin patsas oli kaupunginosansa monimentti.


Shibuyasta löytyy myös toinen kuuluisuus, nimittäin Shibuyan risteys. Kun autojen valot muuttuvat punaisiksi, palaa kaikille jalankulkijoille vihreä valo. Tie siis täyttyi aivan hurjan nopeasti ihmisistä! Menimme Muikkusen kanssa katselemaan näkymää Starbucks-kahvilan ikkunasta. Oli se aika hurjaa. Muikkunen alkoi olemaan hiukan väsynyt, mutta minussa riitti puhtia vaikka kantamaan kaatunutta toveria eteenpäin!





Meidän piti mennä Yoyogi puistoon tuosta seuraavaksi, mutta matkalla tuli vastaan iso mutka, jonka seurauksena puistovierailu jäi suorittamatta. Hupsis. Noh, ainakin minä löysin itselleni pari uutta ystävää!




No mutta sitten päästiin viimein eroon Shibuyasta ja suunnattiin viimeiseen päivän kohteeseen, Roppongille! Hauska ja tuntematon nimi, mutta juuri tuolta löytyi yksi Tokion korkeimpia rakennuksia, Roppongihill Mori Sky Tower. Sen juuresta löytyi kiva hämähäkki-patsas, Maman, jonka ihailemisen jälkeen suuntasimme Sky Towerin 52:teen kerrokseen.


Skyviewissä piti viettää hiukan enemmän aikaa, sillä halusimme nähdä Tokion maisemat sekä päivänvalossa, että yön pimeydessä. Onneksi siellä tornissa oli myös taidemuseo, jonka tutkimisessa kuluikib juuri sopivasti aikaa. Valokuvaaminen oli kiellettyä, mutta tämä hauska lonkero-mikälie-huone oli vapaa vartijoista ja saimmekin sitten napattua kuvasen.



HA! Tosiaan saimme napattua Tokiosta kaksi kuvaa. Ensiksi Sky Viewin ylimmästä kerroksesta, sitten katolta. Oli aika jännittävää, seistä siellä 55 kerroksen korkeudessa.




Päivän lopuksi tulikin sitten nälkä ja etsimme lähimmän, mahdollisimman japanilaisen paikan kokeilumme kohteeksi. Ruoaksi syötiin kupit ramenia ja lisukkeksi pari gyouzaa. Noms! Sitten hotellille ja nukkumaan, kello olikin jo 21:30 joten äkkiä pesulle ja petiin. Lähtö Osakaan on aamulla klo 7:00. Itku.